ITK 2012 on taas takana päin. Moni hamkilainen osallistui
tapahtumaan ja olisi mukava kuulla osallistujien kommentteja siitä, mitä
opittiin ja mitä asioita meidän pitäisi kehitellä eteenpäin. Tässä omia
havaintojani ja pohdintoja.
Näytti siltä, että erilaiset älylaitteet, kosketusnäytöt ja iPadit ovat in ja moninainen laitteiden käyttö opetuksessa. Twitteristä #itk2012 löytyy monia vihjeitä esityksiin ja kokemuksiin. Milloin saamme HAMKissa ensimmäiset laajemmat käyttäjäkokemukset näiden laitteiden käytöstä? Mobiilihankkeessa on jo monia kokemuksia ja Mobiilikesäkouluun kannattaa mennä itse kuuntelemaan ja oppimaan lisää. Miten kokeiluja pitäisi laajentaa?
Kasvava toimintatapa on jakaminen sosiaalisen median kautta. Nettikätilöinti, erilaiset verkostot, osaamisen näkyväksi tekeminen ja kysyminen ja ihmettely avoimilla foorumeilla ovat yksi oppimisen muoto. Miten hyödynnämme eri menetelmiä opetuksessa ja omassa työssämme? Mikä on hamkilaisen netti-identiteetti? Asiaa voisi pohtia vaikka Tuija Aaltosen esityksen pohjalta.
Avoimet oppimisresurssit olivat esillä useissa esityksissä. Oppimateriaalien jakaminen avoimesti kaikkien käyttöön ei ole enää uusia ilmiö, uutta on enemmänkin opetuksen avoimeksi tekeminen. Esimerkkinä on Helsingin yliopiston järjestämä Massiivinen avoin verkkokurssi MOOC, jossa opetetaan ohjelmoinnin perusteiden lisäksi taitoja, joilla voi jatkaa alan ammattilaiseksi. Kurssi on myös suora väylä opiskelijaksi Helsingin yliopistoon ja tietojenkäsittelytieteen tutkintoon ilman tavanomaista pääsykoetta. Mitä vastaavaa voisimme HAMKissa järjestää? Amerikassa monet yliopistot ovat avanneet omat normaalit verkkokurssit ulkopuolisille opiskelijoille eli mukaan voi tulla kuka tahansa opiskelemaan, osallistujilta otetaan vain lisämaksu.
Videoluennointi tuli myös esille monissa esityksissä. Esimerkkinä käytettiin Khan akatemiaa. Khan akatemiahan on jakanut tuhansia videoita pääasiassa matematiikasta, mutta myös historiasta ja talousaineista. Videot ovat saavuttaneet suuren suosion, mutta tärkeintä ei näytä olevan kuitenkaan avoin materiaali, vaan avoimen materiaalin ympärille rakennetut tehtävät, keskustelut ja verkosto, jossa yhdessä opitaan. Avointen materiaalien myötä opetuksen tapa on myös muuttunut. Oppijat katsovat materiaalit kotona ja tulevat kouluun tekemään yhdessä tehtäviä ja oppimaan toisiltaan ja opettajalle jää huomattavasti enemmän aikaa oppijan henkilökohtaiseen kohtaamiseen. Kohtaamisia tapahtuu myös virtuaalisissa ympäristöissä eli tiedon ympärillä tehdään entistä enemmän ja yhdessä muodostetaan uutta tietoa.
Olemme HAMKissa viime aikoina usein myös pohtineet sitä, miten oppijan osaamista ja tilannetta paremmin voitaisiin tehdä näkyväksi tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen. ITK:ssa tulikin monia esimerkkejä siitä, miten oppimisenanalytiikkaa (learning analytics) toteutetaan.Olisiko tässä tutkimus- ja kehittämisteema, johon kannattaisi pyrkiä mukaan? Keynote puhuja Erik Duval toi hyviä näkökulmia tähän teemaan ja hänen yliopistossaan on monia hankkeita menossa, joissa kehitellään työkaluja oppimisen analysointiin. Esimerkiksi ubiikkeja oppimisenratkaisuja kehitettäessä, tässä olisi merkittävä kehittämisen kohde.
Ja vielä yksi paljon esillä ollut asia – pelillisyys. eEemeli kilpailussa finaalissa oli viiden kilpailijan joukossa oli kaksi peliä. ITK-päivät päätettiin pelejä käsittelevään keynote puheenvuoroon ja ohjelmassa ja näyttelyissä oli monia tuotteita ja esimerkkejä peleistä opetuksessa. Torstaina Sometuverkosto järjesti myös mielenkiintoisen kolmituntisen pelisession, jossa strategisen pelin muodossa 13 joukkuetta kehitti tulevaisuuden koulua.
Näytti siltä, että erilaiset älylaitteet, kosketusnäytöt ja iPadit ovat in ja moninainen laitteiden käyttö opetuksessa. Twitteristä #itk2012 löytyy monia vihjeitä esityksiin ja kokemuksiin. Milloin saamme HAMKissa ensimmäiset laajemmat käyttäjäkokemukset näiden laitteiden käytöstä? Mobiilihankkeessa on jo monia kokemuksia ja Mobiilikesäkouluun kannattaa mennä itse kuuntelemaan ja oppimaan lisää. Miten kokeiluja pitäisi laajentaa?
Kasvava toimintatapa on jakaminen sosiaalisen median kautta. Nettikätilöinti, erilaiset verkostot, osaamisen näkyväksi tekeminen ja kysyminen ja ihmettely avoimilla foorumeilla ovat yksi oppimisen muoto. Miten hyödynnämme eri menetelmiä opetuksessa ja omassa työssämme? Mikä on hamkilaisen netti-identiteetti? Asiaa voisi pohtia vaikka Tuija Aaltosen esityksen pohjalta.
Avoimet oppimisresurssit olivat esillä useissa esityksissä. Oppimateriaalien jakaminen avoimesti kaikkien käyttöön ei ole enää uusia ilmiö, uutta on enemmänkin opetuksen avoimeksi tekeminen. Esimerkkinä on Helsingin yliopiston järjestämä Massiivinen avoin verkkokurssi MOOC, jossa opetetaan ohjelmoinnin perusteiden lisäksi taitoja, joilla voi jatkaa alan ammattilaiseksi. Kurssi on myös suora väylä opiskelijaksi Helsingin yliopistoon ja tietojenkäsittelytieteen tutkintoon ilman tavanomaista pääsykoetta. Mitä vastaavaa voisimme HAMKissa järjestää? Amerikassa monet yliopistot ovat avanneet omat normaalit verkkokurssit ulkopuolisille opiskelijoille eli mukaan voi tulla kuka tahansa opiskelemaan, osallistujilta otetaan vain lisämaksu.
Videoluennointi tuli myös esille monissa esityksissä. Esimerkkinä käytettiin Khan akatemiaa. Khan akatemiahan on jakanut tuhansia videoita pääasiassa matematiikasta, mutta myös historiasta ja talousaineista. Videot ovat saavuttaneet suuren suosion, mutta tärkeintä ei näytä olevan kuitenkaan avoin materiaali, vaan avoimen materiaalin ympärille rakennetut tehtävät, keskustelut ja verkosto, jossa yhdessä opitaan. Avointen materiaalien myötä opetuksen tapa on myös muuttunut. Oppijat katsovat materiaalit kotona ja tulevat kouluun tekemään yhdessä tehtäviä ja oppimaan toisiltaan ja opettajalle jää huomattavasti enemmän aikaa oppijan henkilökohtaiseen kohtaamiseen. Kohtaamisia tapahtuu myös virtuaalisissa ympäristöissä eli tiedon ympärillä tehdään entistä enemmän ja yhdessä muodostetaan uutta tietoa.
Olemme HAMKissa viime aikoina usein myös pohtineet sitä, miten oppijan osaamista ja tilannetta paremmin voitaisiin tehdä näkyväksi tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen. ITK:ssa tulikin monia esimerkkejä siitä, miten oppimisenanalytiikkaa (learning analytics) toteutetaan.Olisiko tässä tutkimus- ja kehittämisteema, johon kannattaisi pyrkiä mukaan? Keynote puhuja Erik Duval toi hyviä näkökulmia tähän teemaan ja hänen yliopistossaan on monia hankkeita menossa, joissa kehitellään työkaluja oppimisen analysointiin. Esimerkiksi ubiikkeja oppimisenratkaisuja kehitettäessä, tässä olisi merkittävä kehittämisen kohde.
Ja vielä yksi paljon esillä ollut asia – pelillisyys. eEemeli kilpailussa finaalissa oli viiden kilpailijan joukossa oli kaksi peliä. ITK-päivät päätettiin pelejä käsittelevään keynote puheenvuoroon ja ohjelmassa ja näyttelyissä oli monia tuotteita ja esimerkkejä peleistä opetuksessa. Torstaina Sometuverkosto järjesti myös mielenkiintoisen kolmituntisen pelisession, jossa strategisen pelin muodossa 13 joukkuetta kehitti tulevaisuuden koulua.
