keskiviikko 27. lokakuuta 2010
Mobiilisti hanke viittä vailla valmiina
Viime päivät ovat kuluneet ESR -hanketta väsätessä. Tänään odotellaan viimeisiä vastauksia yhteistyökumppaneilta. Hankkeen hallinnoijana toimii HAMK ja mukana on ainakin Omnia (pääyhteistyökumppani), Edupoli, HAAGA-HELIA amk sekä HAMI. Lisäksi tehdään yhteistyötä ainakin Suomen eOppimiskeskuksen kanssa. Hankkeen tavoitteena on jatkaa AVOmobiilit -hankkeessa kehitettyä. Mobiilisti -hankkeessa tavoitellaan 100 % mobiililla toteutettua koulutusta sekä mobiilien avulla todennettua osaamista näyttötutkintona. Saas nähdä meneekö hanke läpi. Pidetään peukkuja!
Doodle ja GroupWise
Maanantaina 25.10. kohtasi fokustiimin tietoiskun ääressä 12 ihmistä toisensa Doodlen ja GroupWisen kalenteritoimintojen merkeissä. Tallenne on katsottavissa uudelleen, linkki löytyy Verkottuen-fokustiimin Koulutukset-sivulta.
Seuraavan kerran kokoonnutaan torstaina 4.11. Skypen merkeissä. Tulossa on myös Sosiaalisen median tehoviikko 9.11. alkaen. Tsekkaa tarjonta ja aikataulut Koulutukset-sivulla.
Tervetuloa mukaan!
Seuraavan kerran kokoonnutaan torstaina 4.11. Skypen merkeissä. Tulossa on myös Sosiaalisen median tehoviikko 9.11. alkaen. Tsekkaa tarjonta ja aikataulut Koulutukset-sivulla.
Tervetuloa mukaan!
perjantai 22. lokakuuta 2010
Mylly pyörii oppimateriaalituotannossa
LeMill, Learning Mill, on verkkoyhteisö oppimateriaalien ja -menetelmien löytämiseen, tuottamiseen ja jakamiseen. LeMillissä on uudelleenkäytettäviä oppimisaihioita, opetus- ja oppimismenetelmien kuvauksia sekä opetus- ja oppimistyökalujen kuvauksia. LeMillin idea on yhteinen tuottaminen, kehittäminen, jakaminen ja hyödyntäminen.
- LeMill tarjoaa opettajille ilmaista resurssia oman työn avuksi, toteaa hankkeen vetäjä, Aalto-yliopiston Tarmo Toikkanen. - Jokainen voi itse vaikuttaa siihen, ovatko materiaalit tai menetelmät oikeanlaisia!
Kansainvälisen LeMillin kantavana ideana on yhdessä tekeminen ja avoin jakaminen. - Kaikkeen sisältöön käytetään Creative Commons / Share Alike -lisenssiä: materiaalia saa käyttää, muokata ja parantaa vapaasti, mutta alkuperäisen tekijän nimi säilyy materiaalin mukana. Jatkotuotoksissa käytetään samaa lisenssiä, joten jokainen 'alkuperäinen' tekijä hyötyy muiden panoksesta. Uskomme, että monen ihmisen viisaudella saadaan aikaan parempaa jälkeä kuin yksittäisen tekijän panoksella, Toikkanen kertoo.
LeMillin teknisestä kehityksestä vastaa Aalto-yliopiston Jukka Purma. - Järjestelmässä on neljä pääkategoriaa: sisällöt, menetelmät, työkalut ja yhteisö. Sisältöjä ovat toistaiseksi tuottaneet georgialaiset ja virolaiset, kun taas suomalaiset opettajat ovat eniten kiinnostuneita uusista menetelmistä. Työkalut-osuus on web 2.0 -vempainten vinkkipankki. Yhteisö on jäänyt muiden sosiaalisen median palveluiden varjoon: keskustelut kannattaa suoraan sanoen käydä esim. Ningin Sometu-verkostossa.
Verkko-opetuksen asiantuntija Jaana Kullaslahti kertoo: - Meillähän on yhteiset materiaalit yhteisiin opintoihin, mutta jakamiseen ei ole yhtenäisiä käytäntöjä. Yhteisten materiaalien lisäksi on valtavasti opettajien omaa sisältöä, ja lisäksi meillä on erilaisia käytäntöjä tekijänoikeuksien, käyttöoikeuksien ja muokkausoikeuksien suhteen.
- HAMKissa on puhuttu oppimateriaalipankista jo kymmenen vuotta, sanoo tietojenkäsittelyn yliopettaja Lasse Seppänen. - Olemme viime kesänä tutkineet LeMillin kustomointia juuri meidän tarpeisiimme ja tapoihimme.
Työ jatkuu.
- LeMill tarjoaa opettajille ilmaista resurssia oman työn avuksi, toteaa hankkeen vetäjä, Aalto-yliopiston Tarmo Toikkanen. - Jokainen voi itse vaikuttaa siihen, ovatko materiaalit tai menetelmät oikeanlaisia!
Kansainvälisen LeMillin kantavana ideana on yhdessä tekeminen ja avoin jakaminen. - Kaikkeen sisältöön käytetään Creative Commons / Share Alike -lisenssiä: materiaalia saa käyttää, muokata ja parantaa vapaasti, mutta alkuperäisen tekijän nimi säilyy materiaalin mukana. Jatkotuotoksissa käytetään samaa lisenssiä, joten jokainen 'alkuperäinen' tekijä hyötyy muiden panoksesta. Uskomme, että monen ihmisen viisaudella saadaan aikaan parempaa jälkeä kuin yksittäisen tekijän panoksella, Toikkanen kertoo.
LeMillin teknisestä kehityksestä vastaa Aalto-yliopiston Jukka Purma. - Järjestelmässä on neljä pääkategoriaa: sisällöt, menetelmät, työkalut ja yhteisö. Sisältöjä ovat toistaiseksi tuottaneet georgialaiset ja virolaiset, kun taas suomalaiset opettajat ovat eniten kiinnostuneita uusista menetelmistä. Työkalut-osuus on web 2.0 -vempainten vinkkipankki. Yhteisö on jäänyt muiden sosiaalisen median palveluiden varjoon: keskustelut kannattaa suoraan sanoen käydä esim. Ningin Sometu-verkostossa.
Verkko-opetuksen asiantuntija Jaana Kullaslahti kertoo: - Meillähän on yhteiset materiaalit yhteisiin opintoihin, mutta jakamiseen ei ole yhtenäisiä käytäntöjä. Yhteisten materiaalien lisäksi on valtavasti opettajien omaa sisältöä, ja lisäksi meillä on erilaisia käytäntöjä tekijänoikeuksien, käyttöoikeuksien ja muokkausoikeuksien suhteen.
- HAMKissa on puhuttu oppimateriaalipankista jo kymmenen vuotta, sanoo tietojenkäsittelyn yliopettaja Lasse Seppänen. - Olemme viime kesänä tutkineet LeMillin kustomointia juuri meidän tarpeisiimme ja tapoihimme.
Työ jatkuu.
keskiviikko 20. lokakuuta 2010
Blogiopas wikiin verkoston voimin
Osallistuin eilen uudenlaisen blogioppaan suunnitteluun. Wikikirjastoon ollaan tuottamassa yhteisvoimin avointa blogiopasta, jossa kerrotaan aiheen perusteet ja myös käytännön esimerkit.
Meitä oli koolla noin 15 henkeä: osa Tampereella yliopiston kokoushuoneessa, osa verkossa Connect Pron kokoushuoneessa. Kyseessä oli wikikirjastossa julkaistavan blogioppaan aloitusistunto, jossa suunniteltiin prosessia ja sen tulemaa. Porukassa oli monen ammattialan ja organisaation edustajaa. Joku ilmoittautui humanistiksi, joku nörtiksi - ja joku väitti kuuluvansa kumpaankiin luokkaan!
Mallina toiminnalle oli wikikirjastoon tehty wikiopas: ensin määrittelemme yhteisen tavoitteen, sovimme etenemisestä, koppaamme omat kiinnostuksen kohteemme ja ryhdymme työhön. Ensimmäiset kolme kohtaa käsiteltiin aamupäivällä ja viimeiseen päästiin lounaan jälkeen: alkoi yhteiskirjoittaminen wikialustalle. Itse työstin osuutta hyvästä blogikirjoituksesta, mutta olen kiinnostunut myös blogien toiminnasta osana organisaation viestintää.
Päivä oli erittäin mielenkiintoinen. Sain olla mukana uudenlaisessa prosessissa ja ennestään tuntemattomat asiasisällöt avautuivat minulle kuin varkain. Ennen kaikkea tutustuin paremmin hyviin tyyppeihin. Osaa en tuntenut, osaa olin seurannut etäältä ja joidenkin kanssa olin jo ollut yhteistyössä - se oli sisäänheitto tähän projektiin.
Blogioppaan rakenne ei ole lopullinen eivätkä sisällöt ole vasta kuin alussaan, mutta hyvä tästä tulee: monta tekijää saavat aina enemmän aikaan kuin yksittäinen kirjoittaja. Tätä on verkostoituminen, tätä on sosiaalinen media.
***
Lisätietoja:
Blogiopas on osa Avo-hanketta. Kokonaisuutta koordinoi TaY. Blogioppaan tekemisen blogi on avoin. Blogiopas rakennetaan wikikirjastoon.
Meitä oli koolla noin 15 henkeä: osa Tampereella yliopiston kokoushuoneessa, osa verkossa Connect Pron kokoushuoneessa. Kyseessä oli wikikirjastossa julkaistavan blogioppaan aloitusistunto, jossa suunniteltiin prosessia ja sen tulemaa. Porukassa oli monen ammattialan ja organisaation edustajaa. Joku ilmoittautui humanistiksi, joku nörtiksi - ja joku väitti kuuluvansa kumpaankiin luokkaan!
Mallina toiminnalle oli wikikirjastoon tehty wikiopas: ensin määrittelemme yhteisen tavoitteen, sovimme etenemisestä, koppaamme omat kiinnostuksen kohteemme ja ryhdymme työhön. Ensimmäiset kolme kohtaa käsiteltiin aamupäivällä ja viimeiseen päästiin lounaan jälkeen: alkoi yhteiskirjoittaminen wikialustalle. Itse työstin osuutta hyvästä blogikirjoituksesta, mutta olen kiinnostunut myös blogien toiminnasta osana organisaation viestintää.
Päivä oli erittäin mielenkiintoinen. Sain olla mukana uudenlaisessa prosessissa ja ennestään tuntemattomat asiasisällöt avautuivat minulle kuin varkain. Ennen kaikkea tutustuin paremmin hyviin tyyppeihin. Osaa en tuntenut, osaa olin seurannut etäältä ja joidenkin kanssa olin jo ollut yhteistyössä - se oli sisäänheitto tähän projektiin.
Blogioppaan rakenne ei ole lopullinen eivätkä sisällöt ole vasta kuin alussaan, mutta hyvä tästä tulee: monta tekijää saavat aina enemmän aikaan kuin yksittäinen kirjoittaja. Tätä on verkostoituminen, tätä on sosiaalinen media.
***
Tämä kirjoitus on osa neljän sarjaa: kirjoitin päivän aikana samasta aiheesta neljään eri blogiin. Muut ovat
Raportoin kokeesta tässä blogissa.
***Lisätietoja:
Blogiopas on osa Avo-hanketta. Kokonaisuutta koordinoi TaY. Blogioppaan tekemisen blogi on avoin. Blogiopas rakennetaan wikikirjastoon.
maanantai 18. lokakuuta 2010
Mobiilioppimisen hankesuunnittlu etenee
Perjantaina teimme Omina Mervi Janssonin kanssa pitkän päivän. Koitimme kirjoitella ESR -ohjelman hakulomakkeelle niitä toiveita ja ajatuksia, joita Oulun tapaamisessa oli esillä. Saimme hyvän alun, mutta työ jäi kesken.
Hankkeen ideana on luoda edellistyksiä mobillioppimisympäristöjen rakentamiseen tuottamalla toiminnallinen määrittely sekä rakentaa kokonaan mobiiliin perustuvia oppimisprosesseja aloille, jotka luotaisasti toimivat muualla kuin toimistoissa (mm. luonnonvara- ja kiinteistöala). Näiden alojen ja kokeilujen kautta voidaan toimintaa laajentaa koskemaan kaikkea koulutusta ja samalla laajentaa oppimisympäristöjä sinne missä oppiminen on kulloinkin parhalimmillaan.
Hankkeen haasteena on järkevän toiminnan ja budjetin yhteensovittaminen. Hankkeessa tavitaan monentyyppistä osaamista ja tärkeää on pystyä vahvistamaan Avomobiilit hankkeen aikana syntynyttä kansallista verkostoa (mobiilioppimisen sivustot). Esimerkiksi operaattoriyhteistyön rakentaminen on seuraavan vaiheen asioita.
Hankkeen ideana on luoda edellistyksiä mobillioppimisympäristöjen rakentamiseen tuottamalla toiminnallinen määrittely sekä rakentaa kokonaan mobiiliin perustuvia oppimisprosesseja aloille, jotka luotaisasti toimivat muualla kuin toimistoissa (mm. luonnonvara- ja kiinteistöala). Näiden alojen ja kokeilujen kautta voidaan toimintaa laajentaa koskemaan kaikkea koulutusta ja samalla laajentaa oppimisympäristöjä sinne missä oppiminen on kulloinkin parhalimmillaan.
Hankkeen haasteena on järkevän toiminnan ja budjetin yhteensovittaminen. Hankkeessa tavitaan monentyyppistä osaamista ja tärkeää on pystyä vahvistamaan Avomobiilit hankkeen aikana syntynyttä kansallista verkostoa (mobiilioppimisen sivustot). Esimerkiksi operaattoriyhteistyön rakentaminen on seuraavan vaiheen asioita.
perjantai 15. lokakuuta 2010
Aluevaikutus aluillaan
Pidin syyskuussa Hämeenlinnan seudun yrittäjänaisille alustuksen aiheesta 'sosiaalinen media'. Illan jälkeen sovimme yhden osallistujan kanssa jatkoistunnosta teemalla ’Pienyrittäjä sosiaaliseen mediaan’. Teimme vaihtokaupan: hän saisi minulta konsultaatiota sosiaalisen median työkaluihin, minä puolestani oppisin hänen prosessistaan ja voisin käyttää häntä esimerkkinä jatkossa asiasta puhuessani (tai kirjoittaessani).
Tänään juttelin Inkeri Valtosen kanssa mm. maailman muuttumisesta, naisen asemasta, vallitsevista kauneuskäsityksistä, tekniikan roolista, yritystoiminnan tulevaisuudesta, brändäyksestä, liiketoiminnan läsnäolosta verkossa. Puhuimme myös käytännön asioista: bloggauksesta ja twiittauksesta.
Kauneushoitola Inkeri Valtonen on toiminut alalla 30 vuotta. Inkeri Valtonen itse on sitä mieltä, että vanhoilla kaavoilla ei voi jatkaa, jos mielii nähdä seuraavatkin vuosikymmenet. Sosiaalinen media ei ole hänelle mahdollisuus vaan välttämättömyys.
Yrittäjänaisten tilaisuudesta Inkeri Valtonen yhytti toisen paikallisen pienyrittäjän, viestintäkonsultti Katleena Kortesuon. Naiset toimivat aivan eri aloilla, mutta sosiaalinen media aiheena yhdisti heidät, johti verkostoitumiseen ja myös liiketoimintaan.
Minun roolini viestinnän asiantuntijana tässä prosessissa oli
Tänään juttelin Inkeri Valtosen kanssa mm. maailman muuttumisesta, naisen asemasta, vallitsevista kauneuskäsityksistä, tekniikan roolista, yritystoiminnan tulevaisuudesta, brändäyksestä, liiketoiminnan läsnäolosta verkossa. Puhuimme myös käytännön asioista: bloggauksesta ja twiittauksesta.
Kauneushoitola Inkeri Valtonen on toiminut alalla 30 vuotta. Inkeri Valtonen itse on sitä mieltä, että vanhoilla kaavoilla ei voi jatkaa, jos mielii nähdä seuraavatkin vuosikymmenet. Sosiaalinen media ei ole hänelle mahdollisuus vaan välttämättömyys.
Yrittäjänaisten tilaisuudesta Inkeri Valtonen yhytti toisen paikallisen pienyrittäjän, viestintäkonsultti Katleena Kortesuon. Naiset toimivat aivan eri aloilla, mutta sosiaalinen media aiheena yhdisti heidät, johti verkostoitumiseen ja myös liiketoimintaan.
Minun roolini viestinnän asiantuntijana tässä prosessissa oli
- antaa tilauskoulutusta
- jakaa tietoani ja oman kontaktiverkostoni osaamista muidenkin kuin oman työnantajani välittömäksi hyödyksi
- tarjota konsultointia, sparrausta ja opastusta käytännön työssä
- oppia todellisen yrityksen todellisista tarpeista
- kehittää mahdollista toiminta- tai koulutuskonseptia, joka voisi hyödyttää muitakin
- levittää tietoa toiminnastani/mme niin sisäisesti kuin ulkoisesti
Strategia ohjaa arjen työtä
Verkottuen-tiimissä minä tuon viestinnän substanssia ja keinoja verkostoitumisen ja virtuaalisuuden tavoitteisiin. Minun työstäni syntyy parhaimmillaan aluevaikutusta, mikä on yksi HAMKin toiminnan lakisääteisistä tehtävistä.
Ei se strategian toteuttaminen mitään vaikeata ole - juonesta kiinni saamiseen menee vähän enemmän aikaa.
torstai 14. lokakuuta 2010
Yksi välitavoite saavutettu
Yhteisöllisen toiminnan teematiimin yksi välitavoite saavutettiin tänään torstaina, kun JaanaK esitteli WebExin verkkokokousjärjestelmää.
Tapahtumatiedottamisen onnistuminen on välillä haasteellista, kiinnostuneiden määrää on vaikea ennakoida. Siksi olikin iloinen yllätys, että tietoiskua oli seuraamassa kuusi henkilöä eri puolilta Visamäkeä.
Ensi viikko vedetään henkeä syysloman merkeissä. Tietoiskut jatkuvat maanantaina 25.10. klo 13 Verkottuen-fokustiimin Adobe Connect -huoneessa. Aiheena ovat GroupWisen kalenteritoiminnot sekä Doodle-ajanvarausjärjestelmä.
Tapahtumatiedottamisen onnistuminen on välillä haasteellista, kiinnostuneiden määrää on vaikea ennakoida. Siksi olikin iloinen yllätys, että tietoiskua oli seuraamassa kuusi henkilöä eri puolilta Visamäkeä.
Ensi viikko vedetään henkeä syysloman merkeissä. Tietoiskut jatkuvat maanantaina 25.10. klo 13 Verkottuen-fokustiimin Adobe Connect -huoneessa. Aiheena ovat GroupWisen kalenteritoiminnot sekä Doodle-ajanvarausjärjestelmä.
Airot nou ja vene seis
Eilisessä Verkottuen-fokustiimin kokouksessa keskustelimme pitkään olennaisesta kysymyksestä: mikä on meidän tavoitteemme? Meillä ei tuntunut olevan yhteistä kirkasta näkemystä siitä, mitä pyrimme tekemään. Tästä johtui varmasti myös se, että suorastaan jumituimme edellisessä kokouksessa sovittuun organisoitumisen tapaan ja jo tehtyyn tiimijakoon.
Toiminnalla tavoitteeseen
Itse ymmärrän asian niin, että 'tavoite' on yhteinen näkemys siitä, mitä yhteisellä toiminnalla toivotaan saavutettavan. Jokainen ihminen osallistuu omalla osaamisellaan, näkemyksillään ja toimintatavoillaan.
Jotta yksittäisen ihmisen tekeminen olisi mielekästä, tavoite pitää jakaa siivuiksi, jotka on mahdollista saavuttaa. Yksi ihminen ottaa vastatakseen yhden siivun suorittamisen: ilman rajausta kakku on liian iso ja lannistaa ahkerimmankin istujan.
Tavoitteen ja ihmisen välissä on organisoituminen eli tapa toimia. Organisoitumisen nimi voi olla 'TKI-toiminta', 'fokusalue' tai 'teematiimi' - mutta se ei ole olennaista. Tärkeää on tärkeiden asioiden tunnistaminen ja niihin sitoutuminen käytännön tasolla. Sitotuminen on mahdollista, kun ihmisellä on riittävyyden tunne niin määrän kuin laadun suhteen.
Ei kivireki vaan resurssi
Olen havainnut, että ihmiset eivät halua osallistua tiimitoimintaan tai työryhmiin, koska 'heillä ei ole aikaa istua kokouksissa'. Ei minullakaan ole aikaa istua kokouksissa, jos niiden tuloksena ei tapahdu työtäni helpottavia asioita. Näen kokoukset enemmänkin toiminnallisena keskusteluna, jonka ansiosta saan tietoa päästäkseni työssäni eteenpäin. Yhteisen työstämisen ansiosta saan uusia näkökulmia tai havaitsen valmiita ratkaisuja. Muiden kanssa puhumalla saan käyttööni uusia sisältöjä, toimintatapoja ja kontaktiverkostoja. Minulle tiimityö on voimavara, ja toivon voivani myös antaa omaa osaamistani muiden arjen helpottamiseksi.
Kuvaannollisesti ja kirjaimellisesti verkoissa
Fokustiimillämme on kirjattu tavoite: Tuotamme voimaannuttavia e-ratkaisuja, jotka perustuvat yhdessä tekemiseen ja jakamiseen.
Minun tavoitteeni on muuttaa organisaation viestintäkulttuuria avoimemmaksi ja luoda työtä helpottavia viestintäkäytäntöjä tekniikkaa hyödyntämällä. En pysty tähän yksin, vaan toimin yhdessä muiden asiantuntijoiden (tiimiläisten) kanssa. Kuuntelen ongelmia, haen mahdollisuuksia, tutkin välineitä, toimin välittäjänä, jaan tietoa, teen tulkintoja.
Tämä blogikirjoitus on osa työtäni: pureskelen esiin noussutta kysymystä, sovitan sen omaan viitekehykseeni, teen tulkinnan ja tuotan siitä näkyvän lopputuleman, jonka oletan edistävän yhteistä ymmärrystä ja sitä kautta organisaatiomme tavoitteita. Viestinnän tarkoitushan on vaikuttaa ihmisen käytännön toimintaan.
Tämäkään työtehtävä ei liity vain Verkottuen-fokustiimin viestinnän teematiimin vetäjän rooliin vaan yleensä toimeeni viestinnän asiantuntijana ja verkkoviestintäpäällikkönä.
Toiminnalla tavoitteeseen
Itse ymmärrän asian niin, että 'tavoite' on yhteinen näkemys siitä, mitä yhteisellä toiminnalla toivotaan saavutettavan. Jokainen ihminen osallistuu omalla osaamisellaan, näkemyksillään ja toimintatavoillaan.
Jotta yksittäisen ihmisen tekeminen olisi mielekästä, tavoite pitää jakaa siivuiksi, jotka on mahdollista saavuttaa. Yksi ihminen ottaa vastatakseen yhden siivun suorittamisen: ilman rajausta kakku on liian iso ja lannistaa ahkerimmankin istujan.
Tavoitteen ja ihmisen välissä on organisoituminen eli tapa toimia. Organisoitumisen nimi voi olla 'TKI-toiminta', 'fokusalue' tai 'teematiimi' - mutta se ei ole olennaista. Tärkeää on tärkeiden asioiden tunnistaminen ja niihin sitoutuminen käytännön tasolla. Sitotuminen on mahdollista, kun ihmisellä on riittävyyden tunne niin määrän kuin laadun suhteen.
Ei kivireki vaan resurssi
Olen havainnut, että ihmiset eivät halua osallistua tiimitoimintaan tai työryhmiin, koska 'heillä ei ole aikaa istua kokouksissa'. Ei minullakaan ole aikaa istua kokouksissa, jos niiden tuloksena ei tapahdu työtäni helpottavia asioita. Näen kokoukset enemmänkin toiminnallisena keskusteluna, jonka ansiosta saan tietoa päästäkseni työssäni eteenpäin. Yhteisen työstämisen ansiosta saan uusia näkökulmia tai havaitsen valmiita ratkaisuja. Muiden kanssa puhumalla saan käyttööni uusia sisältöjä, toimintatapoja ja kontaktiverkostoja. Minulle tiimityö on voimavara, ja toivon voivani myös antaa omaa osaamistani muiden arjen helpottamiseksi.
Kuvaannollisesti ja kirjaimellisesti verkoissa
Fokustiimillämme on kirjattu tavoite: Tuotamme voimaannuttavia e-ratkaisuja, jotka perustuvat yhdessä tekemiseen ja jakamiseen.
Minun tavoitteeni on muuttaa organisaation viestintäkulttuuria avoimemmaksi ja luoda työtä helpottavia viestintäkäytäntöjä tekniikkaa hyödyntämällä. En pysty tähän yksin, vaan toimin yhdessä muiden asiantuntijoiden (tiimiläisten) kanssa. Kuuntelen ongelmia, haen mahdollisuuksia, tutkin välineitä, toimin välittäjänä, jaan tietoa, teen tulkintoja.
Tämä blogikirjoitus on osa työtäni: pureskelen esiin noussutta kysymystä, sovitan sen omaan viitekehykseeni, teen tulkinnan ja tuotan siitä näkyvän lopputuleman, jonka oletan edistävän yhteistä ymmärrystä ja sitä kautta organisaatiomme tavoitteita. Viestinnän tarkoitushan on vaikuttaa ihmisen käytännön toimintaan.
Tämäkään työtehtävä ei liity vain Verkottuen-fokustiimin viestinnän teematiimin vetäjän rooliin vaan yleensä toimeeni viestinnän asiantuntijana ja verkkoviestintäpäällikkönä.
keskiviikko 13. lokakuuta 2010
Verkottuen tiimin tavoitteet
Tämän päiväisen kokouksen jälkeen jäin miettimään niin syvällisesti fokustiimimme tavoitteita, että melkein jäin iltalenkillä polkupyöräilijän alle.
Kotiintultuani piti avata wiki ja oikein kerrata tavoitteet. Ja tavoitteet löytyvät https://wiki.hamk.fi/display/henkilokunta/Projektisuunnitelma+2010-2012 hyvin projektisuunnitelmasta. Mutta pitäisikö meidän tarkistaa tavoitteita. Nyt selvästi teemme tavoitteiden mukaista toimintaa, mutta pitäisikö meidän löytää toiminnasta paremmin vielä HAMKIn yhteisiin tavoitteisiin liittyvät tärkeimmät asiat:
- opetuksen ja T&K toiminnan integrointi
- asiakas- ja ratkaisukeskeisyys; osaamisen yhdistäjä
- alueellisen innovaatiotoiminnan veturi, tarvelähtöisyys
- rahoituspohjan laajentaminen ja kansainvälisyys
Ja haasteenahan meillä on saavutta vuoden 2012 fokistiimeille asetetut tavoitteet:
* HAMK profiloituu innovaatiotoimijana ja opetuksen ja tutkimuksen integroijana
* opiskelijat tunnistavat T&K ja fokusaluetoiminnan normaaliksi osaksi opiskelua
* Jokaiselta fokusalueelta on menestystarina, jossa konkretisoituu päätavoitteiden saavuttaminen--> asiakasvaikutus, aluevaikutus; tuloksellisuus --->
HAMK alueen innovaatiotoiminnan veturina
Ja tuohan merkitsee sitä, että asiat mistä tänä päivänä puhuttiin on entistä enemmän nyt konkretisoitava: Hyvät käytännöt esiin, osaamistamme näkyviin, opiskelijat mukaan kaikkiin kehittämishankkeisiin ja yrityksiä ja alueen toimijoita mukaan.
Haastettahan tuossa on, mutta eiköhän me siitä selvitä.
Kotiintultuani piti avata wiki ja oikein kerrata tavoitteet. Ja tavoitteet löytyvät https://wiki.hamk.fi/display/henkilokunta/Projektisuunnitelma+2010-2012 hyvin projektisuunnitelmasta. Mutta pitäisikö meidän tarkistaa tavoitteita. Nyt selvästi teemme tavoitteiden mukaista toimintaa, mutta pitäisikö meidän löytää toiminnasta paremmin vielä HAMKIn yhteisiin tavoitteisiin liittyvät tärkeimmät asiat:
- opetuksen ja T&K toiminnan integrointi
- asiakas- ja ratkaisukeskeisyys; osaamisen yhdistäjä
- alueellisen innovaatiotoiminnan veturi, tarvelähtöisyys
- rahoituspohjan laajentaminen ja kansainvälisyys
Ja haasteenahan meillä on saavutta vuoden 2012 fokistiimeille asetetut tavoitteet:
* HAMK profiloituu innovaatiotoimijana ja opetuksen ja tutkimuksen integroijana
* opiskelijat tunnistavat T&K ja fokusaluetoiminnan normaaliksi osaksi opiskelua
* Jokaiselta fokusalueelta on menestystarina, jossa konkretisoituu päätavoitteiden saavuttaminen--> asiakasvaikutus, aluevaikutus; tuloksellisuus --->
HAMK alueen innovaatiotoiminnan veturina
Ja tuohan merkitsee sitä, että asiat mistä tänä päivänä puhuttiin on entistä enemmän nyt konkretisoitava: Hyvät käytännöt esiin, osaamistamme näkyviin, opiskelijat mukaan kaikkiin kehittämishankkeisiin ja yrityksiä ja alueen toimijoita mukaan.
Haastettahan tuossa on, mutta eiköhän me siitä selvitä.
sunnuntai 10. lokakuuta 2010
Tähän mennessä tehtyä - kokonaisuuden hahmottamista
Kokonaisuuksien hahmottaminen on tiedottamisen ohella haastava aihealue tänä päivänä. Kokosin Verkottuen -tiimin tilannekatsausat varten mindmappiin asioita, joista voi hahmottaa mihin pitäisi mennä ja mitä on tehty: https://www.mindmeister.com/maps/show/64355255. Olisko järkeä tehdä teematiimeille omat maindmapit, jossa olisi tavoitteet, suunnitelmat ja jo tehtyjä asioita yhdellä silmäyksellä nähtävissä?
torstai 7. lokakuuta 2010
Ensimmäinen tietoisku pidetty
Torstaina 7.10. pidettiin Verkottuen-fokustiimin ihka ensimmäinen tietoisku, jossa Annika Michelson Biotalouden KT:sta esitteli Adobe Connect -verkkokokousjärjestelmää.
Adobe Connectissa pidettyä esitystä seurasi 14 henkilöä. Tietoiskun aikana testailtiin osallistujien mikkien toimivuutta, chattiin kirjoittamista, yhteiseen valkotauluun piirtämistä sekä äänestystyökalun käyttöä.
Tietoiskun loppumetreillä Annikan nettiyhteys meinasi hyytyä, mutta lopunkaiken sessio saatiin kunnialla vedettyä.
Seuraava tietoisku on torstaina 14.10. klo 13, jolloin Jaana Kullaslahti esittelee mm. Yrittäjyyden ja liiketoiminnan KT:ssa käytössä olevaa WebEx-verkkokokoulutusjärjestelmää.
Adobe Connectissa pidettyä esitystä seurasi 14 henkilöä. Tietoiskun aikana testailtiin osallistujien mikkien toimivuutta, chattiin kirjoittamista, yhteiseen valkotauluun piirtämistä sekä äänestystyökalun käyttöä.
Tietoiskun loppumetreillä Annikan nettiyhteys meinasi hyytyä, mutta lopunkaiken sessio saatiin kunnialla vedettyä.
Seuraava tietoisku on torstaina 14.10. klo 13, jolloin Jaana Kullaslahti esittelee mm. Yrittäjyyden ja liiketoiminnan KT:ssa käytössä olevaa WebEx-verkkokokoulutusjärjestelmää.
keskiviikko 6. lokakuuta 2010
Verkottuen toiminnan esittelyä AOKK:lla
Verkottuen tiimi on tänään esillä Ammatillisella opettajakorkeakoululla. Tarkoitus on kertoa tiimin toiminnasta ja tavoitteista ja etenkin siitä mitä tähän mennessä on saatu aikaan. Puolen tunnin esitystä varten keskeiset asiat on kerätty Mindmappiin.
tiistai 5. lokakuuta 2010
Tietoiskuja tarjolla
Verkottuen-fokustiimi järjestää syksyn mittaan tieto- ja viestintätekniikkaan liittyviä tietoiskuja, joista voi olla hyötyä sinunkin työssäsi.
Torstaina 7.10.2010 klo 13.00-13.30 esitellään Adobe Connect -verkkokokousjärjestelmää, esittelijänä toimii Annika Michelson Biotalouden KT:sta. Esittely pidetään Adobe Connect -kokoushuoneessa osoitteessa http://amk.emea.acrobat.com/verkottuen Osallistumiseen tarvitset vain nettiyhteyden, sankaluurit (head-setin) ja rentoa kokeilumieltä.
Syksyn aikana pidettäviin tietoiskuihin voit tutustua HAMKin wikissä.
Tervetuloa mukaan!
Torstaina 7.10.2010 klo 13.00-13.30 esitellään Adobe Connect -verkkokokousjärjestelmää, esittelijänä toimii Annika Michelson Biotalouden KT:sta. Esittely pidetään Adobe Connect -kokoushuoneessa osoitteessa http://amk.emea.acrobat.com/verkottuen Osallistumiseen tarvitset vain nettiyhteyden, sankaluurit (head-setin) ja rentoa kokeilumieltä.
Syksyn aikana pidettäviin tietoiskuihin voit tutustua HAMKin wikissä.
Tervetuloa mukaan!
lauantai 2. lokakuuta 2010
Mobiilioppiminen etenee AVO 2 työn alla
Olimme perjantaina koolla Oulussa mobiilioppimisen kansallisen verkoston rakentamisen, mobiilioppimisen ohjelman ja hankkeiden rakentamisen merkeissä (https://sites.google.com/site/mobiilioppiminen/tapaaminen-oulussa-1-10). Tutustutiin Oulun yliopiston ja sen yhteyteen perustetun CIE:n (Center for Internet Excellence) toimintaan. Kävimme myös Pohjankartanon koululla, jossa peinteisestä koulusta oli tehty uuden ajan oppimiskeskus. Oli ilo nähdä, miten peruskoululaiset olivat tyytyväisiä koululaisia.
Käytännön kotiintuomisina oli päätös siitä, että teemme AVO 2 -hakemuksen 29.10. päättyvään ERS -hakuun, avoimissa ympäristöissä aktiivisiksi kansalaisiksi ohjelmaan. Teemaksi valikoitui viher- ja ympäristöala.
Käytännön kotiintuomisina oli päätös siitä, että teemme AVO 2 -hakemuksen 29.10. päättyvään ERS -hakuun, avoimissa ympäristöissä aktiivisiksi kansalaisiksi ohjelmaan. Teemaksi valikoitui viher- ja ympäristöala.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)